Onko Suomi muuttumassa viinimaaksi?

Viinimaailma on muuttumassa hiljalleen, mutta vääjäämättömästi. Perinteisissä viinimaissa sekä tuotanto että kulutus ovat laskussa, ja molemmat ovat nousussa uusissa viinimaissa. Ranska ja Italia ovat vielä – vuorotellen – suurimmat viinintuottajamaat. Ne tuottavat kumpikin n. 45 miljoonaa hehtolitraa (hl=100 litraa) vuodessa. Euroopan ulkopuolisista maista suurin tuottaja on Yhdysvallat, mutta sen tuotanto (n. 23 Mhl) tavoittelee vasta puolta Ranskan ja Italian määristä. Yhdysvallat on kuitenkin jo lähestymässä Euroopan kolmanneksi suurinta tuottajamaata Espanjaa. Muita isoja Euroopan ulkopuolisia tuottajamaita ovat Chile, Kiina, Argentiina, Australia ja Etelä-Afrikka. Sijoitukset ja tuotantoluvut vaihtuvat vuosittain.

Vielä vuonna 2000 ”Vanha mantere” tuotti 73 % kaikesta maailman viinistä. Reilut kymmenen vuotta myöhemmin lukema oli 60%. On arvioitu, että jo 2030 luvulla viiniä tuotetaan enemmän Euroopan ulkopuolella kuin Euroopassa.

Muutoksen syynä Euroopassa ovat viinin kohtuuttoman käytön aiheuttamat terveyshaitat ja EU:n maatalouspolitiikka, joka on yrittänyt vuosikaudet kitkeä viinin ylituotantoa. Eurooppalaisittainhan viini on ennen kaikkea maatalouspolitiikkaa, vaikka Suomessa se on sosiaali- ja terveyspolitiikkaa.

Ilmasto-olosuhteista johtuen Suomi ei ole kuulunut viinimaihin. Mutta muutosta on tapahtunut ja tapahtuu. Vielä 80-luvulla kulutus täällä keskittyi väkeviin ja mallasjuomiin. Niitä kumpaakin kului 3 – 4 litraa vuodessa / henkilö (100-prosenttisena alkoholina) ja viiniä kului alle litran. Noista ajoista väkevien kulutus on laskenut alle kahden litran, kun taas viinin kulutus on noussut samoihin lukuihin, historiallisesti ensimmäistä kertaa. Viininkulutus Suomessa on siis kaksinkertaistunut parissakymmenessä vuodessa. Mallasjuomat toki mellastavat omissa lukemissaan, lähellä neljää litraa.

Viinituotteet ovat liikelahjana nostaneet suosiotaan tasaisesti. Hypoteesinomaisesti voisi jopa väittää, että viinien kulutuksen nousu ja viinikulttuurin vakiintuminen Suomeen on osaksi juuri liikelahjoina annettujen viinituotteiden ansiota. Kun viinituotteen on saanut mainoslahjana tai liikelahjana, kiinnostus on saattanut herätä ja kulutustottumukset siirtyä viinin suuntaan.

Viinituotteet sopivat liikelahjaksi ympäri vuoden, mutta suosituimmillaan ne ovat joulun aikaan. Nykyisin alkoholittomien viinien nauttiminen on nousussa, ja niitä löytyy myös Alkon valikoimista melko hyvin. Ei siis ole mitään syytä olla huolissaan viinitarvikelahjojen antamisessa myös absolutisteille. Asian kanssa on kuitenkin syytä olla diskreetti.

Lue myös:
Milloin henkilökunnalle joululahjaksi annetut lahjakortit ovat verovapaita?
Joulun liikelahjat asiakkaille ja yhteistyökumppaneille
Mielekkäät henkilöstölahjat jouluksi
Joulun parhaat mainoslahjat ovat monella kotimaisia
Vinkkejä yrityksen joululahjan hankintaan
Joulun liikelahjat – vinkit ja ideat yrityksille
Liikelahjat ja joululahjat ovat markkinointia
Miten valitsin yrityksen joululahjat viime vuonna
Asiakaslahjojen ideointi: anna vuodenaikojen tunnelmien inspiroida
Liikelahjojen antaminen – mitä, kenelle ja milloin?
Kuusi vinkkiä varainhankintaan
Brändin yhtenäisen ilmeen tärkeydestä
Onko brändin huolellinen ja pitkäjännitteinen rakentaminen kannattavaa?
Miksi brändin yhtenäinen visuaalinen ilme on tärkeä?
Kuinka brändi positioidaan?
Liikelahja vahvistaa brändiä
Brändäyksessä värillä on väliä
Kuinka luoda yrityskuva joka muistetaan?