Onko Suomi muuttumassa viinimaaksi?

Viinimaailma on muuttumassa hiljalleen, mutta vääjäämättömästi. Perinteisissä viinimaissa sekä tuotanto että kulutus ovat laskussa, ja molemmat ovat nousussa uusissa viinimaissa. Ranska ja Italia ovat vielä – vuorotellen – suurimmat viinintuottajamaat. Ne tuottavat kumpikin n. 45 miljoonaa hehtolitraa (hl=100 litraa) vuodessa. Euroopan ulkopuolisista maista suurin tuottaja on Yhdysvallat, mutta sen tuotanto (n. 23 Mhl) tavoittelee vasta puolta Ranskan ja Italian määristä. Yhdysvallat on kuitenkin jo lähestymässä Euroopan kolmanneksi suurinta tuottajamaata Espanjaa. Muita isoja Euroopan ulkopuolisia tuottajamaita ovat Chile, Kiina, Argentiina, Australia ja Etelä-Afrikka. Sijoitukset ja tuotantoluvut vaihtuvat vuosittain.

Vielä vuonna 2000 ”Vanha mantere” tuotti 73 % kaikesta maailman viinistä. Reilut kymmenen vuotta myöhemmin lukema oli 60%. On arvioitu, että jo 2030 luvulla viiniä tuotetaan enemmän Euroopan ulkopuolella kuin Euroopassa.

Viinit ovat maatalouspolitiikkaa

Muutoksen syynä Euroopassa ovat viinin kohtuuttoman käytön aiheuttamat terveyshaitat ja EU:n maatalouspolitiikka, joka on yrittänyt vuosikaudet kitkeä viinin ylituotantoa. Eurooppalaisittainhan viini on ennen kaikkea maatalouspolitiikkaa, vaikka Suomessa se on sosiaali- ja terveyspolitiikkaa.

Suomessa ei perinteisesti ole juotu viinejä

Ilmasto-olosuhteista johtuen Suomi ei ole kuulunut viinimaihin. Mutta muutosta on tapahtunut ja tapahtuu. Vielä 80-luvulla kulutus täällä keskittyi väkeviin ja mallasjuomiin. Niitä kumpaakin kului 3 – 4 litraa vuodessa / henkilö (100-prosenttisena alkoholina) ja viiniä kului alle litran. Noista ajoista väkevien kulutus on laskenut alle kahden litran, kun taas viinin kulutus on noussut samoihin lukuihin, historiallisesti ensimmäistä kertaa. Viininkulutus Suomessa on siis kaksinkertaistunut parissakymmenessä vuodessa. Mallasjuomat toki mellastavat omissa lukemissaan, lähellä neljää litraa.

Vaikuttavatko liikelahjat viinien suosioon?

Viinitarvikkeet, kuten korkkiruuvit, viinisetit, tai muut viinitarvikkeet, ovat liikelahjana nostaneet suosiotaan tasaisesti. Hypoteesinomaisesti voisi jopa väittää, että viinien kulutuksen nousu ja viinikulttuurin vakiintuminen Suomeen on osaksi juuri liikelahjoina annettujen viinitarvikkeiden ansiota. Kun viinituotteen on saanut mainoslahjana tai liikelahjana, kiinnostus on saattanut herätä ja kulutustottumukset siirtyä viinin suuntaan.

Viinituotteet sopivat liikelahjoiksi ympäri vuoden, mutta suosituimmillaan ne ovat joulun aikaan yrityksen joululahjoina. Myös alkoholittomien viinien nauttiminen on nousussa, ja niitä löytyy myös Alkon valikoimista melko hyvin. Ei siis ole mitään syytä olla huolissaan viinitarvikelahjojen antamisessa myös absolutisteille. Asian kanssa on kuitenkin syytä olla diskreetti.

Viinit omalla etiketillä vahvistavat yrityksen brändiä

Viinit omalla etiketillä ovat myös mahdollisia. Verotuksen selkiytymisen myötä vakiintuneet ja hyvämaineiset yritykset ovat ruvenneet tarjoamaan palveluitaan mikä on mahdollistanut kustomoitujen, omalla etiketillä varustettujen viinien tarjoamisen asiakkaille suhteellisen edullisin hinnoin. Onhan viinit suosittu yrityksen jouluhja.