Sadeponcho juontaa Etelä-Amerikasta

Poncho on päällysvaate, joka on suunniteltu pitämään kehon lämpimänä. Sadeponcho on valmistettu vedenpitävästä materiaalista, joka pitää kehon kuivana sateelta. Andien, Meksikon laakson ja Patagonian alkuperäiskansat ovat käyttäneet ponchoja ennen latinalaisamerikkalaista aikaa Meksikon, Ecuadorin, Kolumbian, Chilen, Bolivian, Perun ja Argentiinan alueen alta, ja niitä pidetään nykyäänkin tyypillisinä alueelle.

Yksinkertaisimmassa muodossaan poncho on pohjimmiltaan yksi suuri kangas, jonka keskellä on aukko päätä varten. Siinä on usein ylimääräinen kangaspala, joka toimii huppuna. Sateenkestävät ponchot on yleensä varustettu kiinnikkeillä, jotka sulkevat sivut, kun poncho on levitetty vartalon päälle, ja käsivarsille on olemassa aukot.

Nykyään ponchot ovat muotituotteita. Ne on suunniteltu näyttämään muodikkailta ja tarjoamaan lämpöä sekä pysymään hengittävinä ja mukavina sen sijaan, että ne torjuisivat tuulta ja sadetta. Ne ovat olleet usein villakankaisia, neulottuja tai virkattuja. Nykyään tavallinen sadetta pitävä poncho on tehty PEVA-kankaasta.

1800-luvun Pohjois-Amerikassa poncho tai yksinkertaisempi sadeviitta yleistyi armeijan käytössä. Se yhdistetään vielä nykyäänkin nimenomaan armeijan asusteeseen. Se on toiminut monikäyttöisenä sateensuojana, makuualustana ja sadekatoksena. Toinen maailmansota ja siitä tehdyt elokuvat toivat ponchoa tutuksi. Eikä tietysti sovi unohtaa Sergio Leonin lännenelokuvia, joissa poncho oli päätähti Clint Eastwoodin asuste.