Lounasrasia on fiksu tapa

Runsas neljännes töissä käyvistä suomalaisista syö töissä eväslounaan. Henkilöstöravintolassa syöminen on myös yleistä, mutta se riippuu mutta sitä ei kaikissa paikoissa tarjolla. Henkilöstöravintoloiden saatavuus vaihtelee merkittävästi paikkakunnittain, ammattialoittain ja sosioekonomisen aseman mukaan.

Lounasruokailu ei suinkaan ole neutraali asia. Omia eväitä syövät – varsinkin jos henkilöstöravintola on vaihtoehto – on jollain tavalla epäilyttävää. Joitain vuosia sitten Image-lehden päätoimittaja kirjoitti lehdessään: ”Omien eväiden syöminen on hätähuuto: palkkauksessa, työilmapiirissä tai työmaaruokalassa on jotain vikaa. Siksi on esimiesten tehtävä puuttua omien eväiden syömiseen mahdollisimman varhain.”

Tuskin sentään noin. Eväsruokailussa on hyvätkin puolensa: se on aikaa ja rahaa säästävää. Eväitä tulee laitettua juuri se määrä, mitä tarvitsee syödä. voi jättää ainakin raskaat jälkiruuat väliin. Se on sosiaalistakin, jos eväsrasiaa kuljettavat muutkin mukanaan. Vaihtoehtoisesti, jos työ on kovin sosiaalista, yksinäinen lounastauko mahdollistaa vaikka lehden lukemisen omassa rauhassa. Sitä paitsi aterioiminen on hyvin henkilökohtainen asia, sen negatiivinen kommentoiminen on suorastaan loukkaavaa.

Mukaan töihin otettava lounas pitää myös pakata. Lounasrasiaa valitessa kannattaa valita sellainen, jonka saa suljettua vähintään auttavasti vesitiiviisti ja särkymätön, ettei ruoka vahingossa valu ulos ja sotke laukun muita tavaroita. Jos tekee ylipäätään isoja annoksia kotiruokaa, kannattaa eväsrasian olla pakastamisen kestävää materiaalia. Tietysti rasian pitää olla myös riittävän vaan ei liian suuri, ja sen tulee olla helposti pestävä. Täsmällinen muoto (suorakaiteen muotoinen) on yleensä vähiten tilaa vievä – sekä kassissa että työpaikan jääkaapissa.

Aiheeseen liittyviä tuotteita:
– Lounasrasiat yrityksen logolla