Jääkiekon MM-kisat ja brändin hyödyntäminen

Jääkiekon MM-kisat on ratkaistu ja keskustelu lippujen hinnoista alkaa laantua. 150 euroa alkukierroksen ottelusta lipusta on toki jo sinänsä liikaa, mutta kaiken kukkuraksi hommasta jää vielä paha maku suuhun. Voisiko jääkiekkoliitto toimia toisin ja silti saada kirstunsa täyteen? Rahaahan liitto tarvitsee panostaakseen esim juniorityöhön joten tavoite sinänsä on kannatettava.

Kuinka siis saada yleisö kantamaan roponsa jääkiekkoliitolle ja kaiken lisäksi hyvillä mielin?

Vastaus on entistä tehokkaampi merchandising-toiminta. Esimerkki saksalaisesta tehokkuudesta ja merchandise-toiminnan hyödyntämisestä on legendaarinen jalkapalloseura Bayern Munchen. Supersuosittu seura myy kaiketi kaikki ottelunsa loppuun, ei siis ihme että sen lipunmyyntitulot ovat n 20 milj eur/vuosi (2011). Silti tuo on vain puolet siitä mitä seura saa tuloja merchandisingista, eli oheistuotteiden myynnistä.

Joku voisi sanoa että tämä on jo sen kokoista liiketoimintaa että kannattaa ehkä miettiä asiaa toiseenkin kertaan.

Jo pelkkä merchandising-tuotteen olemassaolo viestii vahvasta brändistä ja itseluottamuksesta.

Onko merchandising tuote ratkaisevasti erilainen kuin liikelahja? Ei tietenkään, oikeastaan ero on lähinnä teoreettinen.

Katsotaan:

Liikelahja on vastaanottajalleen ilmainen promotuote. Ero merchandising-tuotteeseen, tai oheistuotteeseen, on se että merchandising-tuote on myynnissä.

Varsinainen tuote voi periaatteessa olla täysin sama, siten että ainoastaan käyttö määrittää onko kyseessä oheistuote (merchandising tuote) vai liikelahja. Oletko huomannut että autoliikkeessä myydään ihan niitä samoja tuotteita joita lähin liikelahjakauppiaasikin toimittaa? Peugeot, Volvo, Opel ym brodeerattuna tai painettuna rintaan ja kivasti viimeisteltynä.

Tyypillisesti merchandising-tuote ei sisällä valmistajan logoa, kun puolestaan liikelahja usein sisältää ja saattaa olla jopa toivottavaa että kyseessä on ”merkkituote”. Laadullista eroa ei välttämättä tarvitse olla, tai se voi olla liikelahjan  hyväksi. Toisaalta johtuen siitä että vastaanottajan on suostuttava maksamaan käypä hinta oheistuotteista, on luonnollisesta että oheistuotteille asetettavat vaatimukset ovat suunnittelun, paketoinnin tai muun viimeistelyn osalta korkeammat.

Mitä tästä opimme?

Jos brändi on hyvä, niin ihmiset ovat valmiita jopa maksamaan sen mainostamisesta. Tämän ei pitäisi olla kenellekkään uutta, joten mielenkiintoisempaa on miettiä kysymyksiä joita tästä herää:

Onko sinun brändisi niin vahva että ihmiset mielellään assosioituvat siihen? Mitä voit tehdä että näin olisi? Olisiko vahvasta brändistä myös kaupallista hyötyä?

Veikkaan että ainakin Rovio Entertainmentin pojat (Angry Birds) vastaavat kysymyksiin kirkuen että Kyllä! Paljon! Kyllä!

Entäs me muut?

Taloudellisia lukuja löytyy tästä:

http://www.deloitte.com/view/en_GB/uk/industries/sportsbusinessgroup/sports/football/deloitte-football-money-league-2011/66f55ec578ffd210VgnVCM2000001b56f00aRCRD.htm
(linkki vanhentunut)

Aiheeseen liittyviä tuotteita:
– Liikelahjat